Liikkuminen ja mieli
Liikkumisen vaikutuksista on lukuisia tutkimuksia. Säännöllisen liikunnan on todettu muun muassa:
- Pidentävän elinikää
- Parantavan elämänlaatua
- Parantavan muistia ja keskittymiskykyä
- Pienentävän masennuksen ja ahdistuksen riskiä
- suojaavan mm. sydän- ja verisuonitaudeilta, aivohalvaukselta, osteoporoosilta, aikuistyypin diabetekselta ja dementialta
- Pienentävän joidenkin syöpien riskiä (mm. rinta- ja paksusuolen syöpä)
- Pienentävän kaatumisriskiä
- Auttavan painonhallinnassa
Tässä kuitenkin paneudumme kuitenkin tutkimuksiin, jotka ovat keskittyneet mielen hyvinvointiin.
Liikunnan tiedetään palkitsevan ihmisen hyvällä ololla. Liikunta nimittäin saa aivot tuottamaan mm.
- serotoniinia, joka vaikuttaa levollisuuteen, tyytyväisyyteen ja sisäiseen voimantunteeseen
- noradrenaliinia, joka saa meidät tarkkaavaisemmiksi
- dopamiinia, joka saa aikaan motivaation ja ilon tunteita
Näiden lisäksi aivot vapauttavat endorfiineja, jotka lisäävät hyvänolontunnetta ja lievittävät kipuja. Jo 30 minuuttia kovatehoista liikuntaa riittää tähän endorfiiniryöppyyn, joka vastaa samaa kuin 10mg morfiinia. Tämän ryöpyn aikana ihminen on keskittyneempi ja valppaampi.
Huomionarvoista on myös, että säännöllinen liikunta nostattaa endorfiinivastetta eli aivot antavat liikunnasta aina vain suuremman palkkion. Tämän tosin huomaa vasta parin kolmen viikon kuluttua liikunnan aloittamisesta, joten leikistä ei kannata heti luopua. Toisaalta jos on pitkään ollut liikkumattomana, kannattaa aloittaa sen verran varovasti, ettei yritys töksähdä ensimmäiseen harjoitukseen.
Näiden edellä mainittujen vaikutusten lisäksi matalatehoinen liikunta parantaa aivojen verenkiertoa. Pelkkä parin kymmenen minuutin kävely nostaa aivojen verenvirtausta 25%:lla. Tämä taas vaikuttaa paitsi vireyteen säännöllisesti tehtynä ylläpiti ja paransi tarkkaavaisuutta ja keskittymiskykyä. Säännöllinen liikunta vaikuttaa aivoihin jopa niin, että uusia yhteyksiä syntyy ja muisti paranee. Liikuntaa harrasravilla hippokampus, alue, joka vaikuttaa mm. muistiin ja oppimiseen suurenee. Ei huimasti, mutta koska tämä alue kutistuu iän myötä, vaikuttaa liikunta kognitiivisten kykyjen heikkenemistä vastaan ja voi siis jopa kasvaa. Tutkimuksissa, mitä enemmän kunto oli kasvanut, sitä enemmän myös hippokampuksen koko oli kasvanut.
Eikä tässä vielä kaikki. Myös etuotsalohkon kuori kasvaa säännöllisen liikunnan myöstä jonkin verran, mikä taas vaikuttaa harkinta- ja päätöksentekokykyä parantavasti. Impulsiivisuuden tasoittuessa. Säännöllisesti liikkuvat ihmiset ovat myös vähemmän neuroottisia.
Hetkinen, päteekö samat myös koiriin?Katriina Tiiran ja kumppaneiden tekemässä tutkimuksessa havaittiin tämän suuntaista ainakin.
Tiira kertoo seuraavaa: ”Esimerkiksi meidän tutkimus osoitti, että liikunnan määrä erosi selvästi ääniarkojen ja ei- ääniarkojen kesken, sekä myös eroahdistuneiden, ja ei eroahdistuneiden kesken. Liikunnan määrä erosi pelokkaiden ja ei pelokkaiden välillä. Muistakin tutkimuksista on nyt tullut saman tyyppisiä löytöjä. Uskon että liikunta (etenkin vapaana juokseminen) on erittäin tärkeä koiran henkisen hyvinvoinnin kannalta. Se vapauttaa mm serotoniinia vereen ja toimii kuten mielialalääkkeet. Eli liikunta on yksi suojaava tekijä. Esimerkiksi, kun kysyttiin ääniarkojen koirien omistajilta, milloin oli arkuus alkanut, niin omistajat, jotka liikuttivat koiriaan kunnolla, näiden koirilla pelko alkoi paljon myöhemmin. Eli vaikka ääniarkuuteen on perinnöllinen alttius olemassa niin liikunta saattaa lykätä myöhemmäksi sen puhkeamista.”
Oman kokoemukseni mukaan liikunta hidastaa koirien ikääntymistä ja vaikuttaa voimakkaasti kaikenikäisten koirien mielialaan. Erityisesti, kun koirat saavat liikkua metsässä ja vapaana, kaverikoirien kanssa
Kuinka paljon pitäisi liikkua?
30 minuuttia aktiivisuutta päivässä on vähimmäismäärä. Mutta sen ei tarvitse olla hikijumppaa. Toisaalta mitä enemmän ja mitä erilaisempaa liikuntaa, sitä suuremmaksi hyöty kasvaa (ainakin aivojen kannalta)
Tutkimuksissa kestävyystyyppinen liikunta paransi älykkyyttä, oppimista ja sanojen muistamista ja ymmärtämistä, sekä paransi kykyä ajatella kolmiulotteisesti ja kykyä ratkaista matemaattisia ongelmia.
Voimaharjoittelu sen sijaan ei nostanut älykkyyttä, mutta paransi kykyä muistaa, mihin minkäkin tavaran oli laittanut. Ja voimaharjoittelulla on myös paljon muita hyötyjä.
Suositeltavaa olisi vaihdella erilaisten liikuntamuotojen välillä – näin teho olisi paras aivojen kanalta. Mutta se, että tekee edes jotain, on parempi kuin ei mitään.
Dobossa valttikorttina on monipuolisuus. Dobo sisältää niin kestävyystyyppistä liikuntaa kuin voimaharjoittelua omaa kehonpainoa vastaan. Lisäksi Dobossa on tasapaino ja ketteryysharjoitteita ja venyttelyitä.
Mikäpä sen tehokkaampaa ja monipuolisempaa. Koiraa ei tarvitse jättää pois, päinvastoin koira saa treenata mukana. Suhde pysyy kunnossa. Lisäksi koirilla on kyky maadoittaa meidät tähän hetkeen, mikä rauhoittaa omistajan mieltä.
Mitäpä siis vielä odotat… liikkeelle mars! Ja iloisia treenihetkiä!
Artikkelin on kirjoittanut Camilla Leijona
